Oravapolkulaisten kesäohjelma saatiin onnellisesti päätökseen, kun viimeiset sarjakilpailut, seuranmestaruuskilpailut ja Oravatonni olivat takana. Sarja- ja mestaruuskilpailujen tulokset ovat toisaalla tässä lehdessä ja palkinnot jaetaan pikkujouluissa.

Oravatonni-suunnistus on vuosittainen seurojen nuorisotyötä mittaava suurtapahtuma. Kussakin sarjassa kymmenen parasta saa pisteitä ja eniten pisteitä kerännyt seura voittaa 3000 mk arvoisen palkinnon. Emme vielä tällä kertaa lähteneet tavoittelemaan tuota pääpottia, vaan haimme mukavia yhteisiä kokemuksia. Mynämäkeläisistä (viime vuoden Nuorten Jukola) maastoista saimme kuitenkin kaksi kakkostilaa Elmerin ja Mari-Annan tuomina. Lisäksi pistepottiamme kartuttivat Jukkis Uusitalo sekä ensimmäisissä kisoissaan hienosti tsempannut Irene Raunio. Hieman viileän päivän jälkeen suuntasimme bussin kohti Hyvinkäätä koukaten kuitenkin aluksi erään suositun perheravintolan kautta.

Isänpäivän aattona suuntasivat innokkaimmat oravaperheemme kohti Lohjaa ja Kisakallion Urheiluopistoa. Siellä suunnistauduimme ensiksi patikkaretkelle läheisen luontopolun maisemiin. Pienen tarpomisen jälkeen ohitsemme pinkaisi parikymmenpäinen LYNX-ryhmä, joten totesimme olevamme harjoituksellisti oikeassa paikassa. Samalla jakaannuimme lyhyt- ja pitkälenkkiläisiin. Lyhytlenkkiläiset saivat kannettavakseen eväät ja nuotiopuut, jotka oli tarkoitus polttaa erään lammen rantaan rakennetulla levähdysalueella.

Nuotiopaikka löytyikin nopeasti Annikan, Esan ja Teron hoitaessa kartanluvun. Samalla löytyi laavu ja iso kasa kuivia polttopuita. Sitten vaan tulentekoon ja odottelemaan pitkälenkkiläisiä, jotka saapuivatkin melko pian Mari-Annan ja Johannan ohjastamina. Nautittuamme kuumat mehut ja superpähkinät, kävimme vielä ihastelemassa lammen peilikirkasta jäätä. Paluumatka opistolle suoritettiin samoissa porukoissa. Matkalla jouduimme opastamaan useita harhailevia LYNX:siläisiä.

Opistolla meitä odotti maittava lounas, joka maistuikin hyvältä kunnon ulkoilun jälkeen. Heti ruokailtuamme siirryimme palloilusaliin ja varsinkin lapset hyppymonttuun. Kyseistä monttua käyttävät voimistelijat harjoitellessaan vaikeita hyppyjä ja liikesarjoja  rekillä. Lasten harjoitelessa erilaisia alastuloja vaahtomuovikasaan, pelailivat vanhemmat salin puolella todella taidokasta salibandyä. Parin tunnin hikoilun jälkeen siirryimme saunomaan ja uimaan. Ja sitten kotiin väsyneinä mutta onnellisina. 

Liikunnallista isänpäivän aattoa olivat viettämässä Honkaset, Kokkoniemet, Lehtiset, Miettiset, Tikkaset, Vikmanit ja Virtaset. Kiitos kaikille mukavasta päivästä.

Matti T