Everytime I ...
Crash! Boom! Bang!

Tiistai 10.11. klo 20.10.00,00, Jere astuu HyRan tiistaisella sählyvuorolla maisterin mailan päälle. 0,01 sekuntia myöhemmin Nokian insinöörin atleettivartalo kohtaa Sveitsin Lukion tuntiopettajan oikean jalan. Aika kuluu toiset 0,01 sekuntia ja Nokian insinöörin massan hitaus aiheuttaa maisterin jalkaan x Newtonin voiman joka taivuttaa maisterin polvea epänormaaliin suuntaan eli sisäänpäin. Sekunnin päästä nykyinen Vieremän poika haukkoo ilmaa lattialla, mutta kaikki tuntuu olevan kohtuullisen kunnossa ja polvessa tuntuu vain kohtuullista kipua. Lunta pussiin ja polven päälle ja fillarilla kotiin ja suihkuun ja lisää jäätä polveen ja nukkumaan.

Keskiviikko 12.11 klo 6.55 herätyskello pirisee. 6.56 opettaja starttaa tönkältä tuntuvalla taipumattomalla koivella aamupalalle. 6.56.01 oikea jalka kohtaa lattian. 6.56.02 päässä pimenee ja maisteri löytää itsensä sängyltä haukkomasta henkeä. Neidin puettua polvipotilaalle sukat ja verkkarit jalkaan Teemu T taivuttelee polvea klo 8.00. Tuntuu ... pikkaisen. Polvi säteilytetään ja tuloksena syntyneistä veikeistä kuvista päätellään, että luita ei ole poikki eikä havaita ylimääräisiä luunpalasia. Pari päivää vemppaa ja seuraavana maanataina palataan asiaan.

Maanantai klo 10.15. Polvi ei suostu yhteistoimintaan, eli toimimaan taipuvana elimenä sääriluiden ja reisiluun välissä. Helsinkiin tutkimuksiin. Tiistai klo 10.30. Sama virsi, paitsi että vaihtoehdoiksi tarjotaan tähystysleikkausta tai sitten kuukauden lepoa, jonka jälkeen tähystetään jos jalka ei ole kunnossa. Leikkaus tuntuu vinkeältä vaihtoehdolta.

Keskiviikkona 17.11. klo 14.40. maisteri on kalsareillaan leikkaussalissa. Seuraavaksi nipistää jonkin verran kun tippa laitetaan suoneen. Maisteria hermostuttaa ja nukutuslääkäri tarjoaa kolmen kaljan humalaa. Potilas ottaa tarjouksen vastaan. Tiputuspullon nuppia väännetään ja 3 sekuntia myöhemmin päässä kolisee. Seuraavaksi piikitetään selkäydintä. Potilasta ihmetyttää miksi varpaita ei pysty liikuttamaan. Kirurgi saapuu huoneeseen ja polvi tuntuu liikkuvan. Televisioruutuun pamahtaa kuva polven sisältä. Cool. Kamera vipeltää polvessa ja maisemat vaihtuvat. Välillä kuuluu sana kuva ja sitten taas maisemat vaihtuu. Seuraavaksi potilaan vintissä vähän himmenee, mutta lopulta maisteri nostetaan leikkelepöydältä sänkyyn köllimään. 

Sängyssä lojuttuaan maisteria ihmetyttää tiettyjen ruumiinosien puuttuminen. Käsikopelolla potilas tunnustelee, ja jalat ovat tallella. No problem. Lääkärisetä tulee huoneeseen ja polvessa ei ollut pahemmin mätää, mitä nyt nivelsiteet vähän vammaset ja venähtymiä näkyy jossain. Sitten köllitään ja syödään pari leipää ja keksiä ja kahvia ja noustaan pystyasentoon. Idea hyvä, toteutuksessa alkaa päästä huipata ja lepoon. Lopulta ollaan tolpillaan ja mennään vessaan ihmettelemään että onko takalisto ja muut elimet todellakin omat mutta pinnistyksellä potilas pääsee kiperästä tilanteesta ja pääsee kotiin.

To 18.11. Tunto palannut ruumiinosiin ja jalka ei taivu. Olo on pikkusen korkealla, päässä jyskyttää pari tuntia. Pe 19.11. Aamupuuron ja kahvin välissä pitää käydä lepoasenossa kun olo on kuin rankemman kaavan illanvieton jälkeen ja päivä ja seuraava kuluu lepoasennossa TV:n ääressä vointia parannellessa. Sunnuntai-iltana elämä voittaa. Entä sen jälkeen ? Polvi ei toimi juttua kirjoitettaessa, muuten OK. LångaNattenprojektillakaan ei ole vielä kiirettä, mutta ensivuonna alkaa olla.